Kasvisruoan lisääminen edistää eläinten, luonnon ja ihmisten hyvinvointia ja on linjassa tuoreiden ravitsemussuositusten kanssa. Kasvisruoan osuutta on syytä kasvattaa julkisissa ruokailuissa päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja palvelutaloissa.
Ruokavalinnat ovat olennaisia ilmastokriisin torjunnassa. Kasviperäisellä ruoalla on tärkeä ympäristö- ja eläinsuojelukasvatuksellinen merkitys.
Luonto kuuluu kaupunkiin ja lisää hyvinvointia
Metsät, puistot, kalliot ja merenrannat ovat suosittuja helsinkiläisten virkistysalueita. Lähimetsät ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja edistävät samalla ihmisten henkistä hyvinvointia ja terveyttä.
Suurin uhka lähimetsille on kaavoitus ja rakennushankkeet. Lähimetsiä ja luontoa koskevan päätöksenteko pitää olla avointa ja alueen asukkaiden mielipiteet aidosti huomioon ottavaa.
Lähimetsien merkitys eri lajeille on tärkeä tunnustaa. Kaavoituksessa on huomioitava ensisijaisesti luontoarvot ja riittävät ekologiset käytävät muun muassa eläinten turvalliseen siirtymiseen paikasta toiseen. Helsinki on myös eläinten kaupunki.
Eläimet tekevät Helsingistä kaupungin
Kaupunkiympäristössä tietyt eläinlajit, kuten valkoposkihanhi, kesykyyhky, lokit, merimetso, kani ja rotta aiheuttavat kiivastakin keskustelua.
Kaupungin eläinlajeja tulee kohdella arvostavasti lajista riippumatta. Myös muille lajeille kuin ihmisille on tärkeä antaa oma tila ja mahdollisuus hyvään elämään.
Monia ongelmatilanteita voidaan ennaltaehkäistä asianmukaisella jätehuollolla. Jos lajien määrää on rajoitettava, ensisijaista on karkottaminen ja muut ei-tappavat keinot.
Autetaan luonnonvaraisia eläimiä
Toisinaan Helsinkiin myös harhautuu eläimiä. Harhautuneita tai loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä on ensisijaisesti autettava, hoidettava kuntoon ja ohjattava lajille ominaiseen luontaiseen ympäristöön. Suomessa toimii villi- ja kotieläimiä hoitavia tahoja sekä eläintarhoja. Näillä paikoilla olisi ammattitaitoa hoitaa myös luonnonvaraisia loukkaantuneita eläimiä.
Usein kaupunkialueelle eksyneen tai loukkaantuneen eläimen kohdalla kutsutaan poliisi. On tärkeää, että poliisilla on riittävä koulutus ja motivaatio toimia tällaisissa tilanteissa eläimen edun mukaisesti. Eläimen tappaminen on sallittava vain siinä tapauksessa, että muita vaihtoehtoja ei ole.
Sosiaaliturvaa lemmikeille
Eläimet ovat perheenjäseniä, joista syntyy myös kustannuksia. Eläinlääkärikulut ovat viime vuosina nousseet, ja niiden hinnat huolestuttavat monia. Jos elämäntilanne muuttuu eikä eläimestä aiheutuviin kuluihin olekaan varaa, perus- ja lääkärikuluihin on tärkeää saada taloudellista tukea tai maksusitoumus sosiaalihuollon kautta.
Tällä hetkellä vähävaraisille eläinten huoltajille tarjoaa tukea ainoastaan muutama eläinsuojeluyhdistys ja eläinlääkäriasema. Tuelle ei ole olemassa yhteiskunnallista rakennetta.
Turvaa kodittomille lemmikeille
Löytöeläinten, erityisesti kodittomien kissojen tilanne on Suomessa merkittävä eläinsuojeluongelma. On arvioitu, että Suomessa jää kymmeniä tuhansia eläimiä kodittomaksi joka vuosi. Löytöeläintaloihin sekä eläinsuojeluyhdistysten hoitoon päätyy erityisesti juuri kodittomia kissoja. Kissojen kohdalla ongelmasta on perusteltua puhua nimellä kissakriisiksi.
Eläinten hylkäämistä voidaan ennaltaehkäistä tunnistemerkitsemällä koirat ja kissat sekä eläinten rekisteröinnillä. Kissojen steriloinnilla voidaan ennaltaehkäistä vapaana elävien kissapopulaatioiden syntymistä.
Löytöeläintaloille sekä löytöeläinten parissa työskenteleville yhdistyksille on turvattava riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit ottaa vastaan, hoitaa kuntoon ja etsiä kodittomille eläimille uudet sopivat loppuelämän kodit.
Turkisvapaa Helsinki
Turkistarhaus on voimakkaassa vastatuulessa. Mielipidemittausten mukaan valtaosa suomalaisista haluaa kieltää turkistarhauksen tai muuttaa elinkeinoa siten, että turkiseläimet saisivat huomattavasti enemmän tilaa.
Maailmalla useat kaupungit, kaupunginosat tai liikekeskukset ovat kieltäneet turkisten myynnin. Esimerkiksi Kalifornian osavaltiossa ei ole saanut myydä turkiksia vuodesta 2023 alkaen. Myös monet suuret muotitalot ovat luopuneet turkisten käyttämisestä.
Nyt on Helsingin aika liittyä edistykselliseen aikaan kieltämällä turkisten myynti ja tuonti. Tämä linjaus olisi iso askel kohti Suomea ilman turkistarhoja.
Eläinsuojelukasvatusta kouluihin
Eläinsuojelukasvatus lisää ymmärrystä ja myötätuntoa muita lajeja kohtaan.
Eläinsuojelukasvatusta tarvitaan varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja oppilaitoksissa ympäristökasvatuksen rinnalle.
Eläinsuojelukasvatuksen perustana on jokaisen elävän olennon itseisarvon ymmärtäminen ja kunnioittaminen. Tavoitteena on vastuullinen toiminta muita lajeja sekä ympäristöä kohtaan.
Eläinsuojelukasvatus on erityisen tärkeää kiihtyvän laji- ja luontokadon sekä ilmastokriisin vuoksi.
Sujuvaa ja halpaa joukkoliikennettä. Turvaa kevyelle liikenteelle.
Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen ilmastopäästöistä. Tästä henkilöliikenteen osuus on yli puolet. Liikenteen vähäpäästöisyyttä pitää edistää, sillä Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteestä lähtöisin olevat päästöt vuoteen 2030 mennessä.
Ratkaisevassa asemassa päästöjen hillinnässä on joukkoliikenne. Lippujen hintojen on oltava alhaiset, ja Helsingissä on tärkeä tehostaa entisestään joukkoliikennettä kehyskunnista kehittämällä liityntäpysäköintiä.
Helsingin kävely- ja pyöräilyreittejä on korostettava osana uusien alueiden kaavoitusta. Keskusta-alueella on tärkeä lisätä kävelykatujen määrää ja leventää jalkakäytäviä siten, että pyöräilijät mahtuvat liikkumaan.
Kevyen liikenteen väylät on pidettävä käyttökelpoisina koko vuoden ajan. Lasten ja nuorten liikkumista edistetään huolehtimalla siitä, että kouluun pääsee polkupyörällä turvallisesti.
Kaasun ja sähkön tankkaus- ja latauspisteiden verkostoa on laajennettava. Yhtenäinen ja laaja latausverkosto tehostaa näiden liikkumismuotojen leviämistä.
Eroon kivihiilestä. Jätetään turve suohon
Ilmastonmuutoksen kannalta kivihiili ja turve ovat kaikkein huonoimmat polttoainevaihtoehdot. Kivihiilestä ja turpeesta luopuminen mahdollisimman nopeasti on merkittävä askel kohti hiilineutraalia Helsinkiä ja koko Suomea.
Turpeen kaivaminen energianlähteeksi tuhoaa suoluontoa, ja koko suoluonto ja soiden lajit uhanalaistuvat. Turpeenpoltto on vielä hiiltäkin saastuttavampaa ja tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin henkilöliikenne.
Energiatuotannossa on tärkeää siirtyä polttoon perustumattomien uusiutuvien energianlähteiden käyttöön kuten lämpöpumput, aurinko, tuuli, syvälämpö sekä energiansäästö.
Inhimillisyys lisää turvallisuutta, viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä
Inhimillisyys tarkoittaa kanssaihmisten kohtelua arvostavasti ja yhdenvertaisesti.
Ihmisille on taattava mahdollisuus opiskella, tehdä työtä, osallistua harrastuksiin ja tulla kuulluksi riippumatta tulotasosta, sosiaalisesta asemasta, kansalaisuudesta tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista.
Muualta Suomeen muuttaneille on taattava mahdollisuus osallistua, kehittyä ja vahvistaa omia taitoja. Kielen opiskelu ja sen oppiminen edesauttaa kotoutumista ja edistää samalla tavoitetta kohti tasavertaista kansalaisuutta. Ihmisten pakkopalauttaminen turvattomiin maihin on lopetettava.
Luonnonrauhaa ja vegeä Helsinkiin
Eläinten, luonnon, inhimillisyyden puolella
Lisää kasvisruokaa Helsinkiin
Kasvisruoan lisääminen edistää eläinten, luonnon ja ihmisten hyvinvointia ja on linjassa tuoreiden ravitsemussuositusten kanssa. Kasvisruoan osuutta on syytä kasvattaa julkisissa ruokailuissa päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja palvelutaloissa.
Ruokavalinnat ovat olennaisia ilmastokriisin torjunnassa. Kasviperäisellä ruoalla on tärkeä ympäristö- ja eläinsuojelukasvatuksellinen merkitys.
Luonto kuuluu kaupunkiin ja lisää hyvinvointia
Metsät, puistot, kalliot ja merenrannat ovat suosittuja helsinkiläisten virkistysalueita. Lähimetsät ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja edistävät samalla ihmisten henkistä hyvinvointia ja terveyttä.
Suurin uhka lähimetsille on kaavoitus ja rakennushankkeet. Lähimetsiä ja luontoa koskevan päätöksenteko pitää olla avointa ja alueen asukkaiden mielipiteet aidosti huomioon ottavaa.
Lähimetsien merkitys eri lajeille on tärkeä tunnustaa. Kaavoituksessa on huomioitava ensisijaisesti luontoarvot ja riittävät ekologiset käytävät muun muassa eläinten turvalliseen siirtymiseen paikasta toiseen. Helsinki on myös eläinten kaupunki.
Eläimet tekevät Helsingistä kaupungin
Kaupunkiympäristössä tietyt eläinlajit, kuten valkoposkihanhi, kesykyyhky, lokit, merimetso, kani ja rotta aiheuttavat kiivastakin keskustelua.
Kaupungin eläinlajeja tulee kohdella arvostavasti lajista riippumatta. Myös muille lajeille kuin ihmisille on tärkeä antaa oma tila ja mahdollisuus hyvään elämään.
Monia ongelmatilanteita voidaan ennaltaehkäistä asianmukaisella jätehuollolla. Jos lajien määrää on rajoitettava, ensisijaista on karkottaminen ja muut ei-tappavat keinot.
Autetaan luonnonvaraisia eläimiä
Toisinaan Helsinkiin myös harhautuu eläimiä. Harhautuneita tai loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä on ensisijaisesti autettava, hoidettava kuntoon ja ohjattava lajille ominaiseen luontaiseen ympäristöön. Suomessa toimii villi- ja kotieläimiä hoitavia tahoja sekä eläintarhoja. Näillä paikoilla olisi ammattitaitoa hoitaa myös luonnonvaraisia loukkaantuneita eläimiä.
Usein kaupunkialueelle eksyneen tai loukkaantuneen eläimen kohdalla kutsutaan poliisi. On tärkeää, että poliisilla on riittävä koulutus ja motivaatio toimia tällaisissa tilanteissa eläimen edun mukaisesti. Eläimen tappaminen on sallittava vain siinä tapauksessa, että muita vaihtoehtoja ei ole.
Sosiaaliturvaa lemmikeille
Eläimet ovat perheenjäseniä, joista syntyy myös kustannuksia. Eläinlääkärikulut ovat viime vuosina nousseet, ja niiden hinnat huolestuttavat monia. Jos elämäntilanne muuttuu eikä eläimestä aiheutuviin kuluihin olekaan varaa, perus- ja lääkärikuluihin on tärkeää saada taloudellista tukea tai maksusitoumus sosiaalihuollon kautta.
Tällä hetkellä vähävaraisille eläinten huoltajille tarjoaa tukea ainoastaan muutama eläinsuojeluyhdistys ja eläinlääkäriasema. Tuelle ei ole olemassa yhteiskunnallista rakennetta.
Turvaa kodittomille lemmikeille
Löytöeläinten, erityisesti kodittomien kissojen tilanne on Suomessa merkittävä eläinsuojeluongelma. On arvioitu, että Suomessa jää kymmeniä tuhansia eläimiä kodittomaksi joka vuosi. Löytöeläintaloihin sekä eläinsuojeluyhdistysten hoitoon päätyy erityisesti juuri kodittomia kissoja. Kissojen kohdalla ongelmasta on perusteltua puhua nimellä kissakriisiksi.
Eläinten hylkäämistä voidaan ennaltaehkäistä tunnistemerkitsemällä koirat ja kissat sekä eläinten rekisteröinnillä. Kissojen steriloinnilla voidaan ennaltaehkäistä vapaana elävien kissapopulaatioiden syntymistä.
Löytöeläintaloille sekä löytöeläinten parissa työskenteleville yhdistyksille on turvattava riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit ottaa vastaan, hoitaa kuntoon ja etsiä kodittomille eläimille uudet sopivat loppuelämän kodit.
Turkisvapaa Helsinki
Turkistarhaus on voimakkaassa vastatuulessa. Mielipidemittausten mukaan valtaosa suomalaisista haluaa kieltää turkistarhauksen tai muuttaa elinkeinoa siten, että turkiseläimet saisivat huomattavasti enemmän tilaa.
Maailmalla useat kaupungit, kaupunginosat tai liikekeskukset ovat kieltäneet turkisten myynnin. Esimerkiksi Kalifornian osavaltiossa ei ole saanut myydä turkiksia vuodesta 2023 alkaen. Myös monet suuret muotitalot ovat luopuneet turkisten käyttämisestä.
Nyt on Helsingin aika liittyä edistykselliseen aikaan kieltämällä turkisten myynti ja tuonti. Tämä linjaus olisi iso askel kohti Suomea ilman turkistarhoja.
Eläinsuojelukasvatusta kouluihin
Eläinsuojelukasvatus lisää ymmärrystä ja myötätuntoa muita lajeja kohtaan.
Eläinsuojelukasvatusta tarvitaan varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja oppilaitoksissa ympäristökasvatuksen rinnalle.
Eläinsuojelukasvatuksen perustana on jokaisen elävän olennon itseisarvon ymmärtäminen ja kunnioittaminen. Tavoitteena on vastuullinen toiminta muita lajeja sekä ympäristöä kohtaan.
Eläinsuojelukasvatus on erityisen tärkeää kiihtyvän laji- ja luontokadon sekä ilmastokriisin vuoksi.
Sujuvaa ja halpaa joukkoliikennettä. Turvaa kevyelle liikenteelle.
Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen ilmastopäästöistä. Tästä henkilöliikenteen osuus on yli puolet. Liikenteen vähäpäästöisyyttä pitää edistää, sillä Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteestä lähtöisin olevat päästöt vuoteen 2030 mennessä.
Ratkaisevassa asemassa päästöjen hillinnässä on joukkoliikenne. Lippujen hintojen on oltava alhaiset, ja Helsingissä on tärkeä tehostaa entisestään joukkoliikennettä kehyskunnista kehittämällä liityntäpysäköintiä.
Helsingin kävely- ja pyöräilyreittejä on korostettava osana uusien alueiden kaavoitusta. Keskusta-alueella on tärkeä lisätä kävelykatujen määrää ja leventää jalkakäytäviä siten, että pyöräilijät mahtuvat liikkumaan.
Kevyen liikenteen väylät on pidettävä käyttökelpoisina koko vuoden ajan. Lasten ja nuorten liikkumista edistetään huolehtimalla siitä, että kouluun pääsee polkupyörällä turvallisesti.
Kaasun ja sähkön tankkaus- ja latauspisteiden verkostoa on laajennettava. Yhtenäinen ja laaja latausverkosto tehostaa näiden liikkumismuotojen leviämistä.
Eroon kivihiilestä. Jätetään turve suohon
Ilmastonmuutoksen kannalta kivihiili ja turve ovat kaikkein huonoimmat polttoainevaihtoehdot. Kivihiilestä ja turpeesta luopuminen mahdollisimman nopeasti on merkittävä askel kohti hiilineutraalia Helsinkiä ja koko Suomea.
Turpeen kaivaminen energianlähteeksi tuhoaa suoluontoa, ja koko suoluonto ja soiden lajit uhanalaistuvat. Turpeenpoltto on vielä hiiltäkin saastuttavampaa ja tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin henkilöliikenne.
Energiatuotannossa on tärkeää siirtyä polttoon perustumattomien uusiutuvien energianlähteiden käyttöön kuten lämpöpumput, aurinko, tuuli, syvälämpö sekä energiansäästö.
Inhimillisyys lisää turvallisuutta, viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä
Inhimillisyys tarkoittaa kanssaihmisten kohtelua arvostavasti ja yhdenvertaisesti.
Ihmisille on taattava mahdollisuus opiskella, tehdä työtä, osallistua harrastuksiin ja tulla kuulluksi riippumatta tulotasosta, sosiaalisesta asemasta, kansalaisuudesta tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista.
Muualta Suomeen muuttaneille on taattava mahdollisuus osallistua, kehittyä ja vahvistaa omia taitoja. Kielen opiskelu ja sen oppiminen edesauttaa kotoutumista ja edistää samalla tavoitetta kohti tasavertaista kansalaisuutta. Ihmisten pakkopalauttaminen turvattomiin maihin on lopetettava.